Koirathan ovat viisaita eläimiä ja kykenevät vaikka mihin, esimerkiksi tunnistamaan sanoja ja ihmisten tunteita. Ja tietysti suurin osa koirista osaa peruskäskyt ja toimii niiden mukaisesti. Peruskäskyjen lisäksi Nappikin tunnistaa useita sanoja ja reagoi niihin joka kerta. Se suoranaisesti menee aivan suunniltaan; pää kääntyy, silmät tuntuvat pullistuvan päästä ja tätä seuraa sanasta riippuen yleensä vielä iloinen haukku, riehakas juoksu ympäri asuntoa, tai molemmat. Harmi ettemme oikein ole onnistuneet nappaamaan kuvaa näistä reaktioista, pitääkin ottaa ihan asiaksi joku kerta.
Tässäpä muutama esimerkki Napille tärkeistä sanoista tai sanonnoista jotka se tunnistaa ja joihin se aina reagoi: syömään, dentastix, juusto, koirapuisto, Olli, metsä, kynsienleikkuu, korvien puhdistus, kuka tulee? missä lelu? pitäiskö lähtä lenkille? Ja tietty meidän kahden lempinimet (joita ei kyllä kehtaa julukasta).
Se on kyllä jännä että kun sanoo lenkille lähtiessä että mennään koirapuistoon, niin se lähtee koirapuistoa kohti ja jos sanoo että mennään metsään niin metsään se sitten on menossa. Kun kysytään että missä lelu, niin lelunhan se käy hakemassa hirveällä tohinalla.
Pennin kohdalla ei vastaavaa olla havaittu...Penni reagoi yleensä kaikkeen kärsimättömällä vinkumisella=itkulla ja paikallaan tassuttelulla. Kun koirien ruokaa laitetaan kulhoihin, Penni steppailee ja itkee vieressä, kun ollaan lähdössä lenkille Penni steppailee ja itkee vieressä, kun pysähdymme lenkillä odottelemaan Nappia, Penni itkee vieressä ja nostelee surkeana tassujaan, kun ollaan autossa ja auto hiljentää, Penni itkee kuljetusboksissaan. Voi sitä pikku-Penniä. No on se Pennikin aivan älykäs koira, sehän on siinä agilityssäkin niin etevä. Se on myös melkoinen vahtikoira, ilmoittaa kyllä kun joku on tulossa kylään.
Muutamia juttuja Pennillä myös on, joita ihmettelen kovasti. Teemme viikonloppuisin aamulenkin tietysti tavallista myöhemmin ja tuolla lenkillä Penni käyttäytyy poikkeavalla tavalla joka ikinen kerta. Sillä on kauhea kiire koko ajan ja se vetää ihan hirveästi koko matkan. Miksi? Koska silloin aina sitä odottaa kotona aamuruoka jo kupissa, kun mies ehtii sen hyvin sille valmiiksi laittamaan, viikolla se saa ruoan vasta tunnin aamulenkin jälkeen. Se siis osaa yhdistää tämän myöhäisemmän lenkin ja valmiin aamuruoan toisiinsa. Tavallisina arkiaamuina sen meno on hyvin rauhallista, eikä sillä ole kiire takaisin kotiin. Toinen juttu on juusto, se aina tulee keittiöön, oli se missä tahansa sopessa nukkumassa, silloin kun juustopaketti avataan. Vissiin se niin hyvin tunnistaa sen äänen ja tuoksun ja tulee kärkkymään makupalaa.
Silti sanoisin, että ei ole meidän koirat millään mittarilla siitä älykkäimmästä päästä, ei sitten millään. Jos teillä tulee mieleen joitakin teidän koirien tietoja, taitoja ja kykyjä, olisi kiva kuulla mitä kaikkea ne osaavat ja ymmärtävät!?!
Kuvituksena muuten vaan söpöjä kuvia koirista.
Edit: Niin se on itsenäisyyspäivä tänään...hyvää itsenäisyyspäivää siis myös kaikille!
Tekstit
