maanantai 28. helmikuuta 2011

Blogi 1 vuotta!

Blogi täyttää tänään yhden vuoden. Yllättävää, miten tähän kirjoitteluun on tottunut ja tästä on muodostunut mukava ja jotenkin luonnollinen tapa. En ole vielä ainakaan kyllästynyt blogin pitämiseen, enkä ota tästä sen suurempaa stressiä, kirjoitan kun siltä tuntuu ja kuvaan koiria useimmiten silloin, kun hetket tai tilanteet ovat kuvaamisen arvoisia. On lisäksi ollut mukava itsekin kertailla vuoden aikana tapahtuneita juttuja ja tännepähän jäävät ikuisiksi ajoiksi muistiin...

Koirat juhlistivat yksivuotisia oikealla herkkujen herkkuaterialla. Koirat saivat ensimmäistä kertaa vähän kärkkäriä ja lisäkkeeksi ranskalaisia; kunnon grillilautasen siis. Näiden tähteiden lisäksi meillä oli viikonlopulta jäänyt yksi entrecote-pihvi ja sen jälsipalat nautittiin jälkiruoaksi.




Napista en ehtinyt ottaa kuvaa. Ja huhheijaa, mun on pitänyt vuoden ajan ostaa tuohon Pennin ruoka- ja juomakupin alle joku kiva alusta...Vuoden. Joskohan mä nyt sen muistaisin/viitsisin ostaa, tuo lehti näyttää aika ankealta..

Tähän vielä kuva viikonlopun peltolenkiltä. Nyt kohta alkaa mielestäni vuoden kauneimmat lenkkeilyajat, joihin kuuluu auringopaiste ja pikkupakkanen.


torstai 24. helmikuuta 2011

No ei kyllä yhtään huvita...

...mennä lenkille näin motivoituneiden kaverien kanssa.

Ei päivällä...




...eikä illalla.




Nappi yrittää aina päästä pakoon sohvalle ja Penni odottaa kohtaloaan lannistuneena portaiden alla. No, loppuviikosta pitäisi jo lauhtua.

lauantai 19. helmikuuta 2011

Neljän seinän sisällä

En olekaan aikoihin kirjoittanut tänne, mutta ei meille olekaan tapahtunut yhtään mitään. Taitaa tulla nyt sunnuntaina täyteen kaksi viikkoa neljän seinän sisällä kököttämistä noiden paukkupakkasten takia. Ihan älytöntä! Takapiha näyttää ihan viemäriltä ja koirat lihoo silmissä...Itsekin kaipaisi jo lenkkipolulle.

Tänään oli kuitenkin vain 12 astetta pakkasta ja mehän suihkastiin heti metsälenkille. Nappikin varmasti ensimmäistä kertaa elämässään oli eteisessä raapimassa ovea Pennin rinnalla, kun hihnoja kaivettiin esille. Silti Penni aloitti kolmella tassulla kinkkaamisen aika pian, joten suunniteltu pitkä lenkki lyheni lyhyeksi pyrähdykseksi. Sen ajan meno oli kyllä vauhdikasta.


Tarkkaa faksin lukua


Wheeeeeee

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Ikäkriisi

Poden Napin puolesta ikäkriisiä. Nappi täyttää huhtikuussa kolme ja sillen on ilmestynyt harmaata karvaa leukaan! NYT JO!! Minä jo huolestuin, että onko se nyt harmaantunut stressin tai jonkun muun ikävän takia ja konsultoinkin mopsiväen keskustelupalstaa netissä. Siellä yllätyksekseni sain kuulla, että aika moni muukin mopsi on harmaantunut juuri kolmen vuoden kieppeillä. Toisaalta asia tuntui olevan hyvin yksilöllinen, joidenkin mopsit olivat aivan mustanaamaisia vielä viisivuotiaina. Nappi tulee pitkäikäisestä suvusta, joku sukulaismuori oli elänyt 16-vuotiaaksi ja mummokin taisi elää 14-vuotiaaksi. Mopseilla menee muuten tuo ikääntyminen vähän nurinkurisesti, niiden rypyt suoristuvat iän myötä....

Tasaa kaikki
Ja Pennikin on vaihtanut väriä. Katselin sen pentukuvia ja sillä oli pitkään aivan musta selkä, oikein sellainen selkeä satula. Nyt sen väri on mukavasti tasaantunut punaruskeaksi kauttaaltaan.


torstai 10. helmikuuta 2011

Otetaanpa Pennistä mallia

Penni osaa ottaa rennosti, keskellä viikkoakin.


sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Voi pehmolelu sentään

Viime kirjoituksen jälkeen mua alkoi todellakin ottamaan pannuun tuo valtava lelumäärä. Keräilin kahdesti päivässä lelut koppaan ja pikkuhiljaa aina varsinkin Penni kävi yksi kerrallaan ne kiikutamassa ympäri asuntoa. Useimpien lelujen kanssa leikit ovatkin olleet pelkkää paikasta toiseen siirtämistä. Noh, otin kaikki pehmot ja pesin ne pesukoneessa. Huono idea. Pesukone oli todella likainen pehmolelujen pesun jälkeen, täynnä karvaa ja ruskeaa scheissea. No, lelut puhdistuivat kuitenkin hyvin ja vein ne kuivamaan pyykinkuivaustelineesen yläkertaan. Koirat tietysti seurasivat tarkkaan toimitusta. Huono idea. Ei olisi pitänyt antaa Napille vihiä, minne vein lelut kuivumaan. Se kökötti sen huoneen oven takana koko illan. Ja yöllä se ei meinannut asettua nukkumaan. Ja aamuyöllä viideltä se meni sinne oven taakse päivystämään. Alkoi taas ottamaan pannuun. Nyt niillä on kuitenkin lelukopassaan aika monta kumista lelua ja sitten kolme suosikkipehmoa.


Erittäin tuohtunut Nappi ja puhtaat pehmot