Jännittävä pallo

Aina aika ajoin sitä tulee ostaneeksi koirille uusia leluja, vaikka entisiäkin on ja paljon onkin. Mutta hyviä ja kestäviä palloja on aika harvassa ja nyt osuikin kohdalle melko jännittävä pallo. Kumpikin on hyvin innoissaan jahtaamassa palloa, mutta sitä ei oikein uskalleta ottaa suuhun. 

Pennille ostin tuollaisen ketunraadon ja se tykkää siitä tosi paljon, hoksasi myös että siinä on semmoinen vinkujuttu ja nyt se onkin aivan mielissään vingutellut lelua menemään. 

Että vaikka koirat ovat jo sellaisia keski-ikäisiä, niin kyllä se leikki vaan vielä maistuu hyvin.

Lenkkipolkuja

Käytiin porukalla äänestämässä ja liikuttiin reiteillä, joilla vähän harvemmin tulee koirien kanssa käppäiltyä, ei kyllä oikeastaan tiedetä että miksi, mukavia metsäpätkiä ja hiekkakenttejä mahtui matkan varrelle vaikka kuinka. Useimmiten lenkkeilemme läheiselle järvelle, jonka reunamilla on niittyjä, se on oikein kiva ja nätti reitti. Nyt kun miettii, niin meillähän on mukavalta kuulostavaa luontoa ihan tässä lähellä. Vaan kyllähän se meinaa kyllästyttää tallata samoja polkuja joka päivä, tässäkin on asuttu kohta seitsemän vuotta! Aika ajoin me otammekin auton alle ja ajamme jollekin toiselle asuinalueelle tai keskustan liepeille käppäilemään, vaihtelun vuoksi. Sellaista kunnon metsää tässä ei ole kuitenkaan kävelymatkan päässä, että on sen verran urbaania aluetta kuitenkin. Hyville reiteille on 6 kilometriä matkaa. Että siksikin mökkeily on meille niin tärkeää, kohtapa se mökkikausi jo käynnistyykin, emme malta odottaa!

Hiekkakentällä koirat saivat rauhassa päästellä ja meno oli vauhdikasta molemmilla. 

 Älypuhelimen kamera ei meinannut lainkaan pysyä koirien vauhdissa mukana.

Ja kotona sitten olikin väsy, Penni varasi itselleen aurinkopaikan, tietty. 

Paljon onneeeaaa vaaaaaan!

Niin se Nappi täytti eilen jo 7 vuotta! Mitenkä se on jo seittemän, en tajuu. Tässäpä virallisia synttärikuvia päivänsankarista. Nappi se on kyllä semmoinen persoona, että oksat pois, kuten täältä blogistakin varmaan on välittynyt. Nappia on mukava halailla ja paijata, se tuo iloa ja hauskuutta meidän joka päivään. Tosin tuo se tähän arkeen vähän rasittavuuttakin monine "haastavine" puolineen, mainittakoon tässä esimerkkinä joka-aamuinen ykkösen aamu-tv:n kello 6:40 säätiedotukselle (!!!??!!) haukkuminen... ; ). 

Onnea Nappi!

Mitä kuuluu Penni, mitä Pennille kuuluu?

Viime aikoina blogissa on keskitytty lähinnä Nappiin ja Napin vaivoihin ja muihin metkuihin, mutta entäs Penni? Noh Penni voi sen standardeihin nähden oikein hyvin. Eläinlääkärin hoitajilla ja meillä kävi molemmilla moka Pennin siedätyshoitojen suhteen, hoitolääke alkoi olla lopussa, eikä kukaan ollut muistanut tilata uutta ajoissa. Se tehdään Pennille jossakin sveitsiläisessä laboratoriossa ja sen tilaamiseen menee monta viikkoa. Tilauksessa sattui muitakin viivästyksiä, niinpä Penniltä jäi kaksi siedätyshoitokuukautta välistä! Mutta eipäs mitään, ei se sen suuremmin reagoinut siihen. Aiemmin kerroin että se söi vahingossa Napin ruoat, mutta sekään ei silloin aiheuttanut mitään vakavaa. Nyt yksi päivä annettiin taas Napin ruokaa testiksi, eikä mitään tapahtunut. Sillä näyttäisi hiukan allergiat helpottavan.

Muuutoin sama meno jatkuu, Penni on kauheen söpö, aina vaatimassa rapsutuksia, se tykkää lenkkeillä, oikaista ja syödä. Hain agilityvalmennukseen taas, toivottavasti toukokuussa voimme aloittaa agilityn ulkotreenit jälleen! Jos ei päästä, ei sekään mitään haittaa. Joka tapauksessa huolehditaan, että kevään tullen Penni pääsee taas ilman hihnaa metsälenkeille kirmaamaan, siitä se tykkää.

Hyvää pääsiäistä kaikille!