tiistai 26. helmikuuta 2013

Edit...

Tässäpä lisää Napin terveysasiaa, vaikkei tämä ehkä hirveän kiinnostavaa tai mukavaa luettavaa ole. Mutta siis, Napin labratulokset tulivat ja olihan sillä sittenkin vaivaa; sillä on virtsatientulehdus (!!) ja se sai 10 päivän antibioottikuurin. Eli kyllä ne sen oireet viittasivat johonkin tautiin, jotenka kannattaa aina viedä koira lääkäriin tutkimuksiin, jos vähäänkään elo ja toimet poikkeavat normaalista ja tulee omistajalle "sellainen tunne".

Olipahan ihan mahottoman hankalaa saada Nappi syömään iso antibioottitabletti. Käärin sen ensin kokonaisena juustoon ja Nappi nappasi käärylän suuhunsa. Mutta siellähän se tabletti oli sitten koskemattomana maassa. Sitten pilkoin sen saksilla (tosi kova tabletti) varmaankin viiteen osaan ja laitoin ruoan sekaan.Siiiieellläpä oli kupin pohjalla viisi pientä tabletinpalasta nätisti koskemattomana, ehkä vähän nuoltuna. Sitten laitoin kuppiin aavistuksen verran lisää ruokaa ja jääkaapista löytynyttä smetanaa. Smetana hämäsi sitä ja  nyt on lääkkeet otettu. Saas nähä, millainen järkevä systeemi saahaan tähän kehitettyä. 

Tässä kuvituksena hauska Humphrey-sarjakuva (kuvan voi klikata suuremmaksi), löytyy facebookista: https://www.facebook.com/pages/Humphrey-Pug-Cartoon/273276202694614. Humphrey on ihan tosi osuva mopsisarjakuva ja kyllä pystyy samaistumaan lähes joka strippiin. Tällaisen näköistä on se Napin pesänrakennus/petaaminen. Ehkä se ei olekaan mikään valeraskauden keskeinen merkki, vaan se on vain mopsien yleinen tapa. Humphrey on nimittäin uros.


maanantai 25. helmikuuta 2013

Sairastuvalta terve!

No kyllä nyt vastustaa, sekä Pennillä, että Napilla.

Ekaksi Penni. No, viime torstaina Penni kiljui kovasti, kun nostin sitä ja mietin että mitä nyt taas. Sitten seuraavaksi se yritti kiivetä yläkertaan ja se kiljaisi taas. Huomasimme, että se ei pysty hyppäämään ylöspäin, ja sen kainalo on kosketusarka, valjaatkin kävivät sille kipeää. Se kuitenkin söi hyvin, oli suht pirtsakka, käveli aivan normaalisti ja tuli portaat alas hyvin. Pidimme täyslevossa ja hyppykiellossa kaksi päivää ja soitimme lääkäriajan nyt maanantaille. Eilen sunnuntaina se taas kiljui, kun se pääsi vahingossa hyppäämään sohvalle. Lääkärissä sitä tutkittiin joka puolelta, jalkoja väänneltiin, kaulaa taivuteltiin, selkäranka tutkittiin, yritettiin hyppäyttää, mutta ei mitään. Se ei sanonut sanaakaan, oikeastaan näytti vain tykkäävän kosketuksesta. Eli siellä kainalossa ei onneksi ole mitään vakavaa, diagnoosina on lihasrevähdys. Penni on nyt liikuntakiellossa 7 päivää (voi ei...) ja sai kipulääkekuurin. Ei tosiaan ole mitään hajua, mistä se on saanut tuon revähdyksen. Viime kerran agilityssä ei ainakaan mitään erikoisempaa sattunut, eikä muutenkaan ole huomattu mitään haavereita.



Sitten Nappi. Sillä on edelleen valeraskaus meneillään, nisät täynnä maitoa ja se rakentaa joka ilta uuden pesän sohvalle. Ei sillä ole edes mitään pesänrakennusmateriaalia, se vain kuopsuttaa ja petailee kauhealla raivolla itselleen nukkumapaikkaa. Se on niiiiin raukka. No sunnuntaina säikähdin pahasti, kun se pissa oli punaista. Aina huono merkki. Se oli kuitenkin oma valeraskas itsensä, söi hyvin, leikki, ärhenteli telkkarille jne. Niinpä uskalsin odottaa tähän aamuun ja kysyä eläinlääkäriltä, voiko Nappi tulla Pennin kanssa lääkäriin. Otimme virtsanäytteen Napilta (oli muuten yllättävän helppoa) ja Nappia tutkittiin myös ympäri ämpäri. No siltä ei näkynyt virtsassa mitään hälyttävää, huomenna saadaan loput labratulokset. Se sai mukaansa valeraskauteen tarkoitettua lääkettä, se vissiin helpottaa oireita tai jotain. Meidän täytyy harkita sitä kohdunpoistoa nyt sitten ihan tosissaan, se on varmaan pian edessä. Nyyh, en haluaisi viedä Nappia leikkaukseen, mutta kuulemma on menestyksekkäästi mopseja leikelty meidän lääkärissä. Kohtutulehdus on kuitenkin hyvin vaarallinen ja Napilla on siihen nyt kohonnut riski. 



Saas nähdä miten tuo Penni kestää tuota liikuntakieltoa, tuntuu itsestä pahalta, ettei se pääse lenkille. Mua nyt vähän askarruttaa agilityhommat, ainakaan me ei voida aloittaa seuraavaa kurssipompsia ja juuri nyt vähän tuntuu siltä, että onkohan se nyt enää niin kivaa, kun tuli vastaan tällainen loukkaantuminen. Itseltäkin puuttuu kunnon kilpailuvietti agilityn suhteen, mutta tosi mukavaa se silti on. Noh, katsotaan mitä tehdään jatkossa.


sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Sori Penni!

Penniiiiii, anteeeeeksiiii! Äskettäin tapahtui seuraavaa. Laitoin brunssia ja mies puuhaili omiaan. Nappi seurasi tilannetta tarkasti vieressä, kuten tavallista. Kun olin noin 45 minuuttia tehnyt kotihommia kuului kylppärin oven takaa pieni rapina. Avasin oven ja siellä pilkkopimeässä kylppärissä heilutteli häntäänsä varovaisesti hyvin katuvan oloinen pikkuinen Penni. Se oli jäänyt sinne oven taakse vahingossa, kun olin siellä käynyt pyörähtämässä. Raukka, se oli ollut siellä pimeässä kylppärissä oven takana reippaasti yli puoli tuntia, kunnes oli vihdoin päättänyt vähän rämpäyttää ovea, että pääsisköhän täältä jo pois. Sellainen se meidän kiltti ja nöyrä Penni on. Nappi olisi puolen minuutin kohdalla nostanut hirveän mekkalan. Huh, toivottavasti se ei nyt enää luule, että sitä rankaistiin jostakin.


 Melko oudosti se Pennikin osaa kököttää.


torstai 14. helmikuuta 2013

Hyvää ystävänpäivää!

Oikein hyvää ystävänpäivää kaikille pienten mustanaamioiden ystäville!


Photoelements Avanti Press Inc.

maanantai 11. helmikuuta 2013

Nappi made peace with the piggies.

Juu, jouluna Nappi ei oikein voinut sietää niitä sen joululahjapossuja, mutta sen jälkeen se on tutustunut niihin paremmin ja Nappi tulee possujen kanssa jo vallan mainiosti juttuun. Se tykkää niistä ehkä jo vähän liikaa ja on liian innostunut niiden seurassa ollessaan, koska sille tulee ihan järkyttävän kuuma niistä leikeistä. Penni ei ole edelleenkään yhtään lämmennyt possuille.


Mmm, tämä possuhan on ihan kiva kaveri.


Ennen, en kyllä siitä yhtään välittänyt.


Yllätyin itsekin,


...kuinka kivaa possun kanssa on.

Harmi että tulee vähän kuuma.


Tai siis ihan sairaan kuuma. 


 Taas tuo possu.


Ei tee vaikutusta.

lauantai 9. helmikuuta 2013

Nappi on taas valeraskaana

Juu, näin on näreet. Toissa juoksujen jälkeen alkoi valeraskaus ja niin nyt sitten näiden edellistenkin jälkeen. Ei hyvä! Ihmettelin kun Nappi ahdisteli Penniä, seurasi sitä joka paikkaan ja halusi koko ajan nuolla sen naamaa. Sitten se möyhenteli kauhealla pieteetillä tyynyjä erilaisiin myttyihin ja oli muutenkin jotenkin ihan sekaisin. No seuraavaksi siltä alkoikin tulla maitoa. Voi sitä raukkaa. Olen saanut vinkkejä ennaltaehkäisyyn (juoksujen aikaan vähän ruokaa, paljon liikuntaa, lelut pois) ja ehdotuksia steriloimisesta. Pitää nyt seurata tilannetta, eli jos menee ohi huomaamattaan niin sitten ensi kerralla ennaltaehkäistään ja jos pahentuu niin lääkäriin konsultaatioon. En millään haluaisi viedä Nappi minkäänlaiseen leikkaukseen, nukutus on aina riski ja tuntuu, että mopseilla riski on kohonnut. Ja se ei ole enää mikään nuorikkokaan. Noooooooh kyllä se tästä.


 Nappi tyytyväisenä uudessa pesässään.



maanantai 4. helmikuuta 2013

Puunausta

Leikkaamme kerran viikossa koirien kynnet nykyisin ja samaan syssyyn "kammataan" turkki, puhdistetaan korvat ja vekit. Penniä vaivasi pitkän pitkä tulehdus nenävekissä ja tassuissa, mutta löysimme onneksi siihen viimein toimivan lääkkeen, joka ei sisällä antibioottia eikä kortisonia; clx-wipes. Ihan mahdottoman hyviä ja toimivat, nyt Pennin nenävekissä kasvaa taas karva ja tassut ovat normaalinväriset ja terveet. Sitä käyttäessä pitää varoa, ettei liina osu silmään, mutta eläinkääkäri suositteli näitä alunperin, joten turvallisia täytyvät olla, vaikka vekki onkin melko lähellä silmiä. 

No huonoksi onneksi Pennillä nyt oli sitten kuitenkin taas joku juttu silmässä; silmä vuosi, oli punainen ja silmänympärys turvonnut. Vuoden ensimmäinen antibioottisalva kehiin vaan. Huoh. (Kysyimme, että johtuu wipesien käytöstä ja kuulemma sellaisesta ei ollut viitteitä).

Penni on siitä erikoinen kaveri, että se nauttii yli kaiken tuosta puhdistusoperaatiosta. En oikein ehdi koskaan kammata sen selkää, kun se kierähtää selälleen ja vaati kampaamista sen karvattomaan mahaan. Allergiajuttuja tietty taas, sitä kun kutkuttaa joka paikasta. Mutta mikäs siinä sitä on sukiessa. Nappia se kampaaminen joka kerta jännittää jostakin syystä.


Aika rentoutunut se on, ei nuo kynsisaksetkaan oikein näytä haittaavan.


Nappia hirvittää ja Penni käy kysymässä, että joko olisi taas sen vuoro.