Sairastuvalta terve!

No kyllä nyt vastustaa, sekä Pennillä, että Napilla.

Ekaksi Penni. No, viime torstaina Penni kiljui kovasti, kun nostin sitä ja mietin että mitä nyt taas. Sitten seuraavaksi se yritti kiivetä yläkertaan ja se kiljaisi taas. Huomasimme, että se ei pysty hyppäämään ylöspäin, ja sen kainalo on kosketusarka, valjaatkin kävivät sille kipeää. Se kuitenkin söi hyvin, oli suht pirtsakka, käveli aivan normaalisti ja tuli portaat alas hyvin. Pidimme täyslevossa ja hyppykiellossa kaksi päivää ja soitimme lääkäriajan nyt maanantaille. Eilen sunnuntaina se taas kiljui, kun se pääsi vahingossa hyppäämään sohvalle. Lääkärissä sitä tutkittiin joka puolelta, jalkoja väänneltiin, kaulaa taivuteltiin, selkäranka tutkittiin, yritettiin hyppäyttää, mutta ei mitään. Se ei sanonut sanaakaan, oikeastaan näytti vain tykkäävän kosketuksesta. Eli siellä kainalossa ei onneksi ole mitään vakavaa, diagnoosina on lihasrevähdys. Penni on nyt liikuntakiellossa 7 päivää (voi ei...) ja sai kipulääkekuurin. Ei tosiaan ole mitään hajua, mistä se on saanut tuon revähdyksen. Viime kerran agilityssä ei ainakaan mitään erikoisempaa sattunut, eikä muutenkaan ole huomattu mitään haavereita.

Sitten Nappi. Sillä on edelleen valeraskaus meneillään, nisät täynnä maitoa ja se rakentaa joka ilta uuden pesän sohvalle. Ei sillä ole edes mitään pesänrakennusmateriaalia, se vain kuopsuttaa ja petailee kauhealla raivolla itselleen nukkumapaikkaa. Se on niiiiin raukka. No sunnuntaina säikähdin pahasti, kun se pissa oli punaista. Aina huono merkki. Se oli kuitenkin oma valeraskas itsensä, söi hyvin, leikki, ärhenteli telkkarille jne. Niinpä uskalsin odottaa tähän aamuun ja kysyä eläinlääkäriltä, voiko Nappi tulla Pennin kanssa lääkäriin. Otimme virtsanäytteen Napilta (oli muuten yllättävän helppoa) ja Nappia tutkittiin myös ympäri ämpäri. No siltä ei näkynyt virtsassa mitään hälyttävää, huomenna saadaan loput labratulokset. Se sai mukaansa valeraskauteen tarkoitettua lääkettä, se vissiin helpottaa oireita tai jotain. Meidän täytyy harkita sitä kohdunpoistoa nyt sitten ihan tosissaan, se on varmaan pian edessä. Nyyh, en haluaisi viedä Nappia leikkaukseen, mutta kuulemma on menestyksekkäästi mopseja leikelty meidän lääkärissä. Kohtutulehdus on kuitenkin hyvin vaarallinen ja Napilla on siihen nyt kohonnut riski. 

Saas nähdä miten tuo Penni kestää tuota liikuntakieltoa, tuntuu itsestä pahalta, ettei se pääse lenkille. Mua nyt vähän askarruttaa agilityhommat, ainakaan me ei voida aloittaa seuraavaa kurssipompsia ja juuri nyt vähän tuntuu siltä, että onkohan se nyt enää niin kivaa, kun tuli vastaan tällainen loukkaantuminen. Itseltäkin puuttuu kunnon kilpailuvietti agilityn suhteen, mutta tosi mukavaa se silti on. Noh, katsotaan mitä tehdään jatkossa.