Pennin synttärit

Pennillähän oli tosiaan kaksivuotissynttärit 24.12. Nyt tulee kammottava tunnustus, joka todistaa, millaisia ihmishirviöitä me ollaan. Me vietiin koirat jouluksi koirahoitolaan. Jouluksi! Pennin synttäripäivänä! Tänä vuonna vuorossa oli  joulu anoppilassa, eikä sinne saa viedä koiria. Ja tunnustukset jatkuu, me ei ostettu niille yhtään joululahjaa eikä Pennille ollenkaan synttärilahjaa. Noooh, en nyt ole niinkään varma, muistiko Penni itsekään, että sillä olisi ollut synttärit tai tiesikö Nappi, että oli joulu. Ja koirilla on kaikki tarvittava, mitään hankittavaa ei ole ollut mielessä. Penni tarvitsisi lämpimän loimen, tai siis semmoisen talvitakkihässäkän, jossa ei olisi pitkiä"hihoja" mutta nyt on ollut onneksi niin lauhaa, että diy-villapaidalla ollaan pärjätty. No sentään vähän kakkua annettiin, Penni sai peruspuuroonsa koristeeksi kinkunrasvaa. Nappi sai myös. Sitä ennen otettiin kaksivuotiskuvia, joista tuli vähän epätarkkoja, kun Penni oli jotenkin niin kovin innoissaan ja heilutti häntääkin koko ajan. 

Jahas, juustoa!!

 Mulle mulle mulle!

 Pistän leikiksi.

Onpa sillä pitkät koivet!

Penni on kyllä aivan ihana koira! Se on kiltti, rauhallinen, suloinen, tottelevainen, hellyttävä ja aina selällään rapsutuksia kerjäämässä. Siitä on moneksi; kivaksi lenkkikaveriksi, mahtavaksi agilitykoiraksi ja näyttelyissäkin se varmaan menestyisi, jos omistajalla olisi enemmän intoa niihin hommiin. Se on helppo ottaa mihin tahansa mukaan, koska se aina käyttäytyy mallikkaasti. Toisaalta se on vähän epäileväinen vieraita kohtaan ja haukkuu meille tulevia vieraita (varsinkin lapsia, hmph) usein aavistuksen liian pitkään, vähän arka (griffoniksi kenties liian arka?), ja palelee helposti. Kuitenkin se on maailman ihanin pikku-Penni.