Citykoira-Penni

Voi jee tuota Penniä. Oltiin tuossa lähimökillä viime viikonloppu ja kaikilla oli tosi kivaa, paitsi meidän citykoira-Pennillä, sillä nimittäin oli ihan tosi kurjaa. On se kyllä outo epeli. Ja valehtelematta, kun oltiin viimein sen suureksi iloksi lähdössä sunnuntai-iltana kotiin ja pakattiin autoa, Penni hyppäsi itse omaan matkustusboksiinsa odottelemaan. Sen ovikin oli vähän hankalasti tiellä mutta Penni oli päässyt luikertelemaan siitä ohi ja kopin perälle kyhjöttämään.

 Penniii, missä se Penni nyt on? Jaa tuolla yläpihalla vaan kököttää yksikseen.

 No nyt se on pyrkimässä sisälle. Noh, Pennillä on kyllä ollut joku mätäkuu ja tuolla kun se oli yksikseen päivystänyt paikallaan niin sen pahin painajainen taisi toteutua; joku ötökkä oli pistänyt sitä silmäkulmaan.

 Sitten olikin aika ottaa ihan iisisti. Onneksi meillä oli mukana kyytabletit ja se sai 1/4 tablettia sitä, sekä viilentävää ja antiseptistä suihketta joka on tarkoitettu juuri tällaisiin tilanteisiin ja ihovaurioihin. Ja se sai paljon rapsutuksia ja sääliä meiltä.

 Seuraavana päivänä paukama oli melko suuri vieläkin, mutta nyt on jo parempi. 

Tänään kuitenkin Pennin koittelemukset jatkuivat, tai no sille se oli varmasti onnekasta. Nappi ei ole syönyt oikein kunnolla näiden helteiden takia ja sen ruokakuppi oli jäänyt vahtimatta kylppäriin ja Pennihän oli sitten hotkaissut oman aamuruokansa päälle Napin aamuruoat, yhteensä 4 dl meni tuohon pikkumassuun. Pelkäsimme kovasti allergisen reaktion vakavuutta, mutta ihme ja kumma, vielä tähän iltakahdeksaan mennessä ei ole tullut minkäänlaisia oireita! Mistä on kyse? Voisikohan tästä uskaltaa päätellä, että ruokavaliota voisi laajentaa? Kenties kerran viikossa söisi Napin puuroa? Sille nimittäin tulee pahoista ruoka-aineista, kuten vaikkapa kananmunasta hyvin pian se reaktio. Voisivatkohan nämä allegiat lieventyä vuosien saatossa? Oispa niin!

Ja entäs Napin mökkireissu? No sillä oli ihan hirveen kliffaa ja aktiivista koko ajan. Nappi myös asteli kaulaa myöten mereen vapaaehtoisesti, ei hassumpaa! Siitä meillä ei ole kuvaa kun ei kannettu kameraa mukana.

 Nappi osallistui kaikkeen touhuun, sille tyypillisen uteliaana, räkä nenusta valuen.

Varsinkin mansikanpoimintaan se osallistui oikein lähietäisyydeltä.

Se erehtyi myös luulemaan että viinimarjat olisivat jo kypsiä, mutta eiväthän ne vielä ole.

Illalla sitten oltiin väsyneenä ja kaiken antaneena tällaisessa viilennysasennossa mökin lattialla.