A-HAA!

Valaistuminen! Nappi täyttää kohta viisi, mutta nyt pari viikkoa sitten oivalsin yhden melko merkittävän jutun liittyen sen ajoittaiseen remmirähinään. Nappi rähisee vastaantuleville koirille aina joskus, eikä sen kohteen valinnassa ole mitään logiikkaa; vastaantuleva voi olla pieni tai suuri, narttu tai uros (no tästä ei aina voi olla varma) ja minkä tahansa värinen. Useammin se ärisee kyllä isommille.  No, nyt sitten muutama viikko sitten oli kaverini ja koirien kanssa lenkillä. Kaveri talutti Nappia ja minä Penniä. Olimme kaikki oikeassa laidassa, mutta Nappi ole lähempänä vastaantulijoita. Vastaan tuli iso tumma saksanpaimenkoira ja minä odotin kauheaa parkumista, mutta vielä mitä; ei reaktiota. Sitten viime viikolla tein niin, että vasiten pidin koiria siten, että Penni oli lähempänä vastaantulijoita ja Nappi lyhyemmässä hihnassa vähän Pennin takana sen oikealla puolella; ei mitään reaktiota vastaantulijoille. Tämä on ollut vedenpitävä keino tuosta lähtien, ei inahdustakaan lähde Napista. Minun tulkintani tästä kaikesta on, että silloin kaverini kanssa se ei kokenut, että sen pitää puolustaa minua, en ollut hihnan päässä, ja se oli kiltisti. Nyt kun Penni on sen edessä muita koiria kohdatessa, sen ei tarvitse puolustaa Penniä ja ohitukset sujuvat hyvin. Oli tämä tulkinta oikea tai ei, niin jatkamme kulkemista tähän tapaan ja toivomme parasta. 

Tässä Napin tyylinäytettä hihnakäyttäytymisestä vuodelta 2008.