On meillä vähän huoltakin mahtunut tähän loppuvuoteen. Nappi nimittäin sai yhtenä lauantai-iltana puoli kymmenen aikaan epileptistyyppisen kohtauksen, joka säikäytti minut kyllä kunnolla, olin silloin koirien kanssa yksin kotona. Se oli juuri laittanut sohvalle viereeni nukkumaan, kun kohtaus sitten alkoi. Sen etutassut vääntyivät sohvalla ollessa taaksepäin, rinta painui maahan ja takapää sätki menemään. Laskin sen alas ja sama jatkui jonkun minuutin. Luulin että nyt se on menoa. Sitten yhtäkkiä se ryntäsi suunnatonta vauhtia kylppäriin ja hätääntyneenä läähätti sitten siellä. Siinä vaiheessa sain soitetuksi päivystävälle eläinlääkärille, joka kehotti nostamaan Napin hankeen rauhoittumaan. Sen auttoikin, pian Nappi vähän haparoiden käppäili sieltä pois ja sitten alkoikin olla melko normaali. Kävimme sitten maanantaina kaikenmaailman testeissä, jotka eivät näyttäneet mitään poikkeavaa, perusterve koira (!!) niiden mukaan. Kohtaus kuitenkin muistutti siis tuntomerkeiltään perinteistä epileptistä kohtausta, mutta koska tämä oli Napin ensimmäinen kohtaus (no siis tietääksemme), tilanne voi olla hälyttävä, sillä yleensä epilepsia alkaa paljon nuorempana. Ja muutenkaan, mikään yksittäinen testi ei sinällään paljastaisi epilepsiaa, se todetaan ennemmin sulkemalla kaikki muut vaivat pois ensin. Napilla siis voipi olla aivoissa tai sydämessä jotakin vikaa. Nyt kuitenkin jatketaan normaalia menoa ja toivotaan, että uusia kohtauksia ei nyt heti tulisi. Jos tulee, kaupungissamme on ainoastaan yksi eläinlääkäri, joka voi tehdä hiukan lisää -tosin ilmeisesti kalliita- testejä. Noh, katsotaan mitä tässä tulee tapahtumaan. Nyt Nappi on ollut aivan normaali oma itsensä.
Onko kenenkään muiden koirilla tapahtunut vastaavaa?
No hyvä on, lääkäri totesi, että Nappi on perusterve koira lukuunottamatta pientä ylipainoa.
Vanha takkikin menee enää vain juuri ja juuri kiinni...Nappi ei muuten suostu ottamaan askeltakaan lenkillä, mikäli takin tarrakiinnitys repsottaa jommasta kummasta kyljestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti