Napin vaiherikas viikko

Voe että tuolla Napilla menee nyt vauhdikkaasti. Aloitetaan tällä kuvalla, joka herätti meidät tutkimaan Napin terveydentilaa vähän tarkemmin.

Siis se on tosi pontso tässä kuvassa. Valjaita ei näy kaulamakkaroiden alta. Toisaalta taas se on syönyt vähemmän viimeaikoina ja ollut suorastaan nirso. Se on myös ollut omituisen ailahteleva, välillä vässykkä, välillä äkäinen (tästä kerron kohta lisää). No sitten huomasimme kauhuksemme, että siltähän tulee maitoa. Sitten laskeskelimme viikkoja viime juoksuihin ja niitä tarkalleen 9. Nooooh ei hätää, valeraskaus tämä toivottavasti on oikean tiineyden sijaan...Nappi parka. Se ei kuitenkaan tee pesää tai hoivaa leluja, joten olemme vähän ymmällämme. Noh puolet oireista täsmää, seurataan tilannetta. 

Niin sitten siihen äkäisyyteen. Eilen sattui se ikävin juttu, mitä oman koiran kanssa voi käydä. Olimme vanhempieni luona heidän takapihallaan, joka rajoittuu metsäpolulle. Koirat olivat vapaina ja eiköhän sieltä metsässä kulje ohi kaksi koiranomistajaa kolmine lintukoirineen. Nappi ei voi sietää sellaisia koiria, joilla on liehuvia isoja häntiä, sellaisia, joita lintukoirilla on. No sehän pinkaisi sinne tosi äkäisesti ja alkoi piirittämään yhtä springespanielia. Juoksin perään kaaoksen keskelle, spanieli rimpuili remmissä, Nappi hyökki sitä kohti ja vieraan koiran omistaja potki (p o t k i ) Nappia kauemmas. Huhhei! Täysin minun oma vika, näin ei saisi missään nimessä käydä, en saanut omaa koiraa pidettyä hallinassa, se ei yhtään kuunnellut minua. Että harmittaa ja nolottaa, en ehtinyt kuin hätäisesti pyytää anteeksi, kun se porukka lähti siitä äkkiä etenemään. No, vanha koiraa oppii uusia temppuja ja olisi kyllä syytä harjoitella toisten koirien kohtaamista, koska aika useille se remmirähisee ja se myös on tosi ikävä asia. 

Tällaistä tolle meidän valeraskaalle siis kuuluu. 

Villi meno jatkuu

Nyt on ollut ihan oikeastikin aika villiä menoa koirilla, vai mitä sanotte?

Pysy kaukana!

No aaargh, voi jumankauta Nappi.

Villiä menoa

Näin villiä menoa meidän koirilla on nykyään koirapuistossa. Napillahan oli se yhteenotto toisen pikkukoiran kanssa, itseasiassa päivälleen kaksi kuukautta sitten, ja nyt se näki sitä uudestaan, muisti aikaisemmat ja päätyi tärisemään mun jalkojen juureen koko puistoilun ajan. Uskomatonta, että se muisti sen niin pitkän ajan jälkeen. Penniä puistoilu ei koskaan ole muutenkaan napannut, mutta nyt meitä oli siellä ennätysmäärä, 14 mopsia ja useita muita koiria, eikä sekään sitten montaa askelta ottanut. Noooh, ei se mittään, mukava siellä on käydä moikkaamassa tuttuja kuitenkin. Minulla siis on mukavaa.

Kuvan ystävällismielinen musta mopsi ei ollut se, ketä Nappi kammoaa, mutta ei se sillekään yhtään lämmennyt. On asiassa positiivinenkin puoli, Nappi ei ärissyt yhtään kellekään.

Vai että yleisinfektio

Käytin Penniä eläinlääkärissä selvän korvatulehduksen vuoksi. Samalla otettiin sitten näytteitä koko koirasta ja kappasta vaan, sillä on yleisinfektio. Siltä löytyi jotakin bakteeria korvista, tassuista ja mahasta, ihokin hilseilee. Nyt on sitten kivat kaksi viikkoa; korvanpuhdistus ja korvalääke kahdesti päivässä sekä pesua antibakteerishampoolla joka toinen päivä. Shampoon pitää antaa vaikuttaa 10 minuuttia. Olivat aika pitkät kymmenen minuuttia eilen kökötellä kylppärissä. 

Ei nyt ihan olla varmoja mistä sille nyt se korvatulehdus pärähti. Ostin sille alennuksesta kauhean määrän valmista porkkanasosetta, joka oli tehty keltaisesta porkkanasta tavallisen porkkanan sijaan. Eikai se nyt voi olla niin, että se on allerginen keltaiselle porkkanalle, mutta ei oranssille porkkanalle? Eläinlääkäri myös sanoi, että ei meidän tarvitse yrittää laajentaa Pennin ruokavaliota, koirat kuulemma tulevat yllättävän kapealla dieetillä toimeen, kunhan vitamiinejä ja hivenaineita saavat. No okei okei, pakko kai se on uskoa. Tropit onneksi tepsivät hyvin. 

Onhan se kurjaa kun  korviä härpitään.

Penniä ei tartte kuin katsoa, niin se jo heittää selälleen ja tahtoo rapsutusta. Jos rapsutuksen lopettaa, se räppää tassulla naamaan ja vaatii lisää.

Tähän tyyliin.

Kevättuulella

Nyt on joku outo kausi koirilla menossa, tappeluja ei ole ollut, leikkisyyttä riittää, molemmat viihtyvät koirapuistossa ihan kivasti ja tässäpä vasta eriskummallinen näky:

Harvoin ne ovat noin läheisissä tekemisissä. Veikkaan että kevät, aurinko ja lämpö ovat saaneet meidänkin koirat hyvälle ja leppoisalle tuulelle. 

Hyvä näin.

Jahas

Jahas, Nappi oli tänään vissiin lähdössä kauppaan. Veikkaisin, että dentastixejä ostamaan.

Kyyyllä se aika tosissaan vaikutti asian suhteen olevan.

Lämpöä ja aurinkoa!

Kyllä se kevät tulee kuin tuleekin. Hauskaa vappua kaikille! Meillä on todella lämmin tuo takapiha ja koirat ovat nykyisin viihtyneet yllättävän pitkiä aikoja auringossa makaamassa. Välillä ne kyllä haukkuu ohikulkijoille, naapurit varmaan arvostavat. 

Tuossa nurkassa ne viihtyvät.

 Silmät puolitangossa.

Nappi jaksaa vahtia Penniä paremmin.

Sitten mä ajattelin, että onpa ikävä kun ne joutuvat tuolla kovalla alustalla makaamaan. Meillä on vaikka millä mitalla koiranpetejä ja kaikenlaisia alustoja ja toin muutaman pehmusteen tuohon nurkkaan. Tulos:

Penni lähti livohkaan ja Nappi tälläytyi aivan alustan kylkeen, muttei sen päälle. No ei sitte.