Vapaapäivä yksillä...

Minun vapaapäiväni merkitsee koirille päinvastaista. Koirathan ovat keskenään arkisin 6-8 tuntia kotona ja veikkaan että ne nukkuvat suurimman osan ajasta. Nyt kun minulla oli harvinainen arkivapaa, meno oli kaikkea muuta kuin seesteistä.

Meillä oli ohjelmassa aamulla tavallista aamukävelyä pidempi metsälenkki, jolloin tytöt juoksivat vapaana.

Penni metsässä. Meillä on aika hulppeat metsäpolut nyt ympärillä, kun läheiseen järveen johdettiin pitkän pitkä putki, jonka kautta puhdasta vettä lasketaan järveen veden laadun ja järven kunnon parantamiseksi. Rumat kaivuualueet ovat nyt kasvuston peitossa ja niillä on hyvä ulkoilla koirien kanssa.

Sitten syötiin kotona ja minä puuhastelin koirien seuratessa vieressä. Sen jälkeen pari tuntia vielä luunsyöntiä ja pientä torkahtelua minun tehdessäni vähän etätöitä ("vapaapäivä" siis).

Sitten pitkä kävely ihanassa syyssäässä metsän kautta koirapuistoon ja takaisin.

Pajukon harvennuksen yhteydessä koirapuistoon oli avattu uusi keskustelualue, johon tytöt tarkkaan tutustuivat. Penni nosti siihen ainakin kolme kertaa jalkaakin. Milloin tämä vaihe loppuu tyttökoirilla...?

Kohtasimme myös siilin. Penni varsinkin olisi halunnut tutustua siihen lähemmin, mutta jätimme siiliparan pian rauhaan.

Sitä seurasi tunteroinen ulkotöitä ja koirat ottivat innokkaasti osaa kukkapenkkien talvikuntoon laittamisessa. Sitten taas syötiin. Nyt ne ovat ihan finaalissa ja nukkuvat pedeissään.



Ja vieläkin kuvaat, eikö voitaisi jo nukkua?

Kahdeksan maissa on luvassa vielä iltalenkki, ja veikkaan, että koirat saa kantaa ulos sitä varten... On varmaan syytä pitää se kävely vähän lyhyempänä.

Terveisin ylienerginen koiranomistaja ja kaksi nuokkuvaa pikkukoiraa.