Olimme jälleen kerran kaverikoiravierailulla Napin kanssa ja nyt löytyi
Napille passeli paikka; vierailimme kehitysvammaisten
asumispalvelyksikössä ja siellä oli sopivan reipas meno Napille. Tila
oli myös ihanteellinen; iso liikuntasali, jossa ei tarvinnut olla liian
lähekkäin muiden kaverikoirien kanssa (no pitäisihän niiden kanssa tulla
100% hyvin toimeen...) ja oli hyvin tilaa siirtyä rapsuttelijoiden
luota toiselle. Nappi oli oikein suosittu, mutta minua hiukan häiritsee
Napissa se, että se jonkin verran pyrkii hyppäämään ja antamaan suukkoja
rapsuttelijoille. Pidän sitä tiukassa hihnassa ja estän hyppyjä, mutta
verrattuna moniin muihin kaverikoiriin Nappi on tosi innokas ja usein
pyöriikin aluksi kuin väkkärä, kun sitä silitetään. Rapsuttelijat kyllä
tuntuvat tykkäävän eloisasta Napista, mutta olisi kivempi jos se olisi
jonkin verran rauhallisempi. Mutta emme ole vielä kertaakaan käyneet
samassa paikassa kahdesti ja se saattaisi olla rauhallisempi, kun se
menee tuttuun paikkaan. Menemme tuonne kyllä mielellämme uudestaan, niin
voin testata tätäkin teoriaa.
Onkohan tämä cool kuva Napista ollut täällä joskus aikaisemmin, en muista.
Pennikin on siirtynyt harrastuksessaan eteenpäin; hain ja pääsin sen kanssa toiseen koirakouluun, jossa on paremmat tilat kuin edellisessä. Tällä koululla halli on melko uusi ja todella tilava. Harmikseni menin vähän väärätasoiselle kurssille ja meille kaikki siellä tehdyt jutut ovat liian helppoja...Olemme oikeastaan hioneet minun ohjaustani enemmän kuin Pennin suoritteita, koska se selviytyy niistä hyvin. Se ei haittaa kyllä yhtään, olen saanut hyviä pieniä vinkkejä ja onneksi voimme tehdä myös omia juttuja omaa vuoroa odotellessamme. En kuitenkaan halunnut peruttaa paikkaa. Kohta alkaa taas uusi kurssijakso ja ehkäpä saan siirrettyä meidät seuraavalle tasolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti