keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Väliaikainen ihmetoipuminen

Kääk ja kääk, eiköhän pärähtänyt taas Napille valeraskaus päälle. Viimeisten kolmen juoksun jälkeen on seurannut aina valeraskaus, ei hyvä. Kyl se vaan täytynee todeta että pitää se Nappi viedä leikattavaksi, varsinkin kun ikää alkaa jo olla. Olen ymmärtänyt, että jos on kovin paljon valeraskauksia, voi olla kohonnut riski muihinkin ongelmiin, kuten kohtutulehdukseen. Vien sen kyllä sellaiselle tyypille, joka on leikannut mopseja ja muita lyttykuonoja aiemminkin.



Entäs oireet tällä kertaa? Pahat. Tätä rumbaa on jatkunut nyt toista viikkoa, ruoka ei maistu, maitoa tulee, Nappi on kauhean turvonnut, mieli on sekaisin. Nappi haluaisi antaa sitä sen maitoa Pennille (jeee....), mutta Penni ei halua juoda sitä maitoa ja niillä tulee siitä riitaa. Joka ilta Nappi alkaa kauhean shown, mikä koostuu Pennin seuraamisesta, viiden sentin päässä istumisesta, kamalasta hännän heiluttelemisesta ja Pennin naaman ja korvien nuolemisesta. Penniä ärsyttää ja se ärisee Napille, mutta Nappi ei ymmärrä. Raukka. Koirat menevät koko huomiseksi päiväksi hoitoon, pitää vähän evästää siellä, että mitä ihmeen hommaa nämä kaksi nyt harrastavat. 



Niin ja se ihmetoipuminen? Mies kävi kotona yhden päivän ennen toista viikon työmatkaa ja kappasta vaan, viikon ajan vähän syönyt Nappi nassautti koko iltaruoan hyvällä ruokahalulla mukisematta. Voiko olla, että ruoka ei ole maistunut senkään vuoksi, kun yksi puuttuu joukosta? En tiiä. Tai ehkä sille vihdoin tuli niin kauhee nälkä, ettei enää kestänyt.


lauantai 26. lokakuuta 2013

Napin lauantai-illan missio

Kyllä Nappia tänään koeteltiin, mutta kuten kunnon jääräpäinen mopsi, se pääsi lopulta tavoitteeseensa. Valehtelematta, tähän projektiin siltä kului hyvä osa sen illasta, vajaa 20 minuuttia. Tallensin kameralle, kun huvitti niin paljon. 

Aloin ihmettelemään, kun Nappia ei näkynyt missään ja siellähän se suunnitteli hyppyä nojatuoliin mun aamutakin päälle kököttämään. 


Aikaa meni ja Napin avioissa pienet hammasrattaat surrasivat, miten ratkaista tämä pulma, miten päästä tuolille?


 Pari keraa Nappi yrittikin ponkaista sinne...


 Mutta ei se päässyt ylös asti.


Sitten kului taas toiset viisi minuuttia pohdintojen parissa. 


 Kunnes se tuli pyytämään apua: Hei, tuuks jelppiin, nyt on tosi kyseessä.


Pakkohan sitä oli auttaa ja kiikuttaa pieni ponnahdusmatto sille alustaksi ja hops vaan, mission accomplished.


Johan oli tyytyväinen kököttäjä meillä.


Mutta sitten oli taas piru merrassa ja meikäläisellä alkoi jo hermo mennä, kun Nappi rupesi kuopsuttamaan tuolia hurjalla vimmalla, petasi parempaa petiä itselleen.


 Kävin kieltämässä ja siitäkös se järkyttyi.


Ja vähän masentui.



Sen pituinen se.


keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Ai ei oo reissuja?

Mä en tiedä missä mielenhäiriössä silloin pari viikkoa sitten kirjoitin tännekin, että toivottavasti se Oulangan reissu jää tämän vuoden viimeiseksi matkaksi. Olin varmaan tahallani blokannut mielestäni sen, että mulla on ainakin kymmenen lyhyttä työreissua tulossa loppuvuodelle, töissä on semmoinen vaihe. Ja nyt on mieskin kolme viikkoa työmatkalla. No, onpahan erilaista arkea koirillakin nyt nämä seuraavat viikot, välillä niillä on hoitaja täällä (jee!), välillä ne menee hoitoon (jee!) ja välillä ne ovat mun kanssa täällä kotona (njaa).

Penni päivystää, että josko se iskä sieltä soittelis kotiin.


torstai 17. lokakuuta 2013

Iltakävelyn aika!

Hei tytöt, nyt on kello 20:00, aika lähteä iltakävelylle!


Että mitä sanoitkaan??


 Penni, nyt maastoudu!


Onko vaara jo ohi? Penni, senkin huijari, you should have got my back!



sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Oikeesti...

Ihan oikeesti, miksi mopsit kuvataan näissä korteissa melkeinpä aina kauhean typerästi? Olen esitellyt täällä usean kortin, joka on toinen toistaan hullumpi. Muistatteko mopsin pikkujoulubileissä, mopsin järven jäällä,  ja tämän ihan kamalan Cheers-mopsin. Mulla on sellainenkin kortti, jossa tosi kauheannäköinen mopsi istuu pizzalaatikossa kun se on eka vissiin syönyt koko perhepizzan, en vissiin ole tänne kuvannut sitä kun ei löytynyt aiemmista kirjoituksista.  Tämä kortti menee samaan jatkumoon näiden älyttömyyksien kanssa.


maanantai 7. lokakuuta 2013

Pennin syyspäivä

Syksy on tunnelmallista aikaa. Tässä otteita Pennin syyspäivästä.


 Aluksi Penni nautiskeli kukkaloistosta.




Kunnes vähän rupesi aivastuttamaan.


Sitten Penni alkoi nukkumaan päiväunia.


Ja illan päälle se tunnelmoi meidän kanssa kynttilän valossa.


perjantai 4. lokakuuta 2013

Griffontavaraa!

Hii, on mulla yks griffontavarakin olemassa ja nyt esitteillä. Tilasin griffonyhdistyksestä tällaisen hienon vihreän morf-huivin ja olen kyllä tosi paljon tykännyt tästä. Huivi on monikäyttöinen, lämmittää hyvin kaulaa tai sitten voi pitää pantana tai semmoisena pipona. Tosi hyvä griffonin kanssa lenkkeillessä. (Tämä ei ole maksettu mainos, vaikka siltä varmaan vaikuttaakin).



Yhtä harvassa kuin griffontavarat, on myös griffonitkin täällä meidän seutuvilla. Olen yhden kerran (1) nähnyt toisen griffon petit brabanconin tänä lähes neljänä vuotena kun Penni on meillä ollut. Karkeakarvaisia (belge ja bruxellois) tiedän kaksi, mutta niiden lisäksi en ole muita nähnyt. Siis näyttelyiden ulkopuolella. Vetoomus: lisää griffoneita Pohjois-Suomeen!