lauantai 31. joulukuuta 2011

Vuoden viimeinen päivä

No niin, viimeistä viedään. Tänään on monien koiranomistajien inhokkipäivä, kun raketteja ammutaan ja muuta yleistä epäjärjestystä on enemmälti nähtävillä. Meillä ei onneksi ole ollut ongelmia rakettien suhteen, sisällä nuo eivät reagoi niihin mitenkään, emmekä mene ulosenää illalla, ettei turhaan tarvitse säikkyä. 

Hyvää uutta vuotta kaikille tämän mainion griffon petit brabancon-videon saattelemana. Ei liity mitenkään teemaan, mutta tuo on aivan ihana tuo Verdell ja sillä on justiinsa samat vinkeet, kuin meidän Pennilläkin. Tosin Penni ei istu Napin päällä...

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Pennin synttärit

Pennillähän oli tosiaan kaksivuotissynttärit 24.12. Nyt tulee kammottava tunnustus, joka todistaa, millaisia ihmishirviöitä me ollaan. Me vietiin koirat jouluksi koirahoitolaan. Jouluksi! Pennin synttäripäivänä! Tänä vuonna vuorossa oli  joulu anoppilassa, eikä sinne saa viedä koiria. Ja tunnustukset jatkuu, me ei ostettu niille yhtään joululahjaa eikä Pennille ollenkaan synttärilahjaa. Noooh, en nyt ole niinkään varma, muistiko Penni itsekään, että sillä olisi ollut synttärit tai tiesikö Nappi, että oli joulu. Ja koirilla on kaikki tarvittava, mitään hankittavaa ei ole ollut mielessä. Penni tarvitsisi lämpimän loimen, tai siis semmoisen talvitakkihässäkän, jossa ei olisi pitkiä"hihoja" mutta nyt on ollut onneksi niin lauhaa, että diy-villapaidalla ollaan pärjätty. No sentään vähän kakkua annettiin, Penni sai peruspuuroonsa koristeeksi kinkunrasvaa. Nappi sai myös. Sitä ennen otettiin kaksivuotiskuvia, joista tuli vähän epätarkkoja, kun Penni oli jotenkin niin kovin innoissaan ja heilutti häntääkin koko ajan. 


Jahas, juustoa!!

 Mulle mulle mulle!


 Pistän leikiksi.




Onpa sillä pitkät koivet!

Penni on kyllä aivan ihana koira! Se on kiltti, rauhallinen, suloinen, tottelevainen, hellyttävä ja aina selällään rapsutuksia kerjäämässä. Siitä on moneksi; kivaksi lenkkikaveriksi, mahtavaksi agilitykoiraksi ja näyttelyissäkin se varmaan menestyisi, jos omistajalla olisi enemmän intoa niihin hommiin. Se on helppo ottaa mihin tahansa mukaan, koska se aina käyttäytyy mallikkaasti. Toisaalta se on vähän epäileväinen vieraita kohtaan ja haukkuu meille tulevia vieraita (varsinkin lapsia, hmph) usein aavistuksen liian pitkään, vähän arka (griffoniksi kenties liian arka?), ja palelee helposti. Kuitenkin se on maailman ihanin pikku-Penni.


perjantai 23. joulukuuta 2011

Joulutervehdys!



HAUSKAA JOULUA KAIKILLE LUKIJOILLE TOIVOTTAVAT PIENET MUSTANAAMIOT NAPPI JA PENNI!

ONNEA PENNI 2 VUOTTA 24.12.2011 !!!!

(Tein tämän joulutervehdyksen sellaisella uudenkarhealla ohjelmalla nimeltä Paint ; ). Tuli tosi jouluisen näköinen, eikö totta...?)

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Elämme kiireisiä aikoja ystävät hyvät!

On ollut melkoinen viikko. Maanantaina toivuttiin viime viikonlopusta, koirat on maanantaisin aina aika naatteja, kun viikonloppuisin ne eivät saa normaalia uniannostaan. Tiistaina kävimme tuttuun tapaan mopsitreffeillä, joissa Nappi viihtyi kohtalaisesti ja Penni ei viihtynyt yhtään. Pennillä oli myös agilitytreenit ja se oli aika vallaton siellä, meillä jäi nimittäin sitä edeltävä kerta väliin. Keskiviikkona oli kivaa, kun myös koirat olivat kutsuttu kaverien luokse kylään. Tai no meitä stressasi aika lailla se, kun Penni komenteli perheen lasta ja Nappi haukkui tv-tason alla oleville johdoille koko ajan. Ei tiedetä, että miksi se niitä luuli. Mutta kyllä ne siitä sitten rauhoittuivat. Torstaina käytiin tosiaan Pennin kanssa keskustassa. Perjantaina oli koirista ehkä kaikkein mukavin päivä, kun meidän äiti ja iskä tuli niitä hoitamaan meidän iltamenojen vuoksi. Nappi oli kuulemma istunut kaksi tuntia äidin sylissä ja Penni kerjännyt rapsutuksia iskältä. Äiti kertoi että heitä oli ihmetyttänyt lenkillä ensinnäkin se, että koirat jaksoivat niin reippaasti kävellä (no daaaa...) ja että Penni oli merkkaillut ja nostanut jalkaa neljä kertaa (that´s our girl!) puolen tunnin aikana. Eilen ja tänään ollaan vain oltu kotosalla ja tehty pidempiä lenkkejä.

No väsyneitähän nuo nyt ovat ja Nappi tuumasikin, että kaipailisi jo rauhallisia eläkepäiviä. Me ei vielä olla raskittu kertoa sille, että ensi viikolla minä jään viiden päivän ja mies kymmenen päivän joululomalle! Sitten täällä riittää kahta kauhiammin touhua.



Ihan menee jo nyt mummosta tuo meidän Nappi 3,5 -vee.

torstai 15. joulukuuta 2011

Pennin terveystulokset

Penni kävi virallisissa silmä- ja polvitutkimuksissa ja tulokset olivat hyvät; polvet olivat 0/0 ja silmätulos puhdas; ei todettuja perinnöllisiä silmäsairauksia. Yksi huomautus kyllä silmissä oli, oikean silmän etukapselilla (?!?) oli pigmenttiä. Tämä on kuulemma ihan tavanomaista. Joten puhtaat paperit sai, jes jes joo. Käytiin sitten tarkastuksen jälkeen Pennin kanssa vähän kaupungilla shoppailemassa. Minun piti pari asiaa hoitaa keskustassa ja tein niinkin fiksusti, että soitin aikomiini liikkeisiin etukäteen, saanko tulla pikkukoiran kanssa sisälle. Kaikkiin soittamiini paikkoihin saimme luvan mennä ja Penni herätti paljon positiivista huomiota. Tosin optikolla se haukkui pahvimainokselle ja silloin se sai ainakin minulta negatiivista huomiota osakseen.



Vässy-Penni

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

New Look!

No niin, blogia on kirjoitettu kohta kaksi vuotta ja nyt sain liitettyä tuohon tuommoisen banner-kuvan. Mies otti onnistuneen kuvan koirista ja hänellä oli vielä joku application puhelimessaan, jolla siitä sai tuollaisen tyylitellyn. 
I like it! Ehkä tässä tulevan vuoden aikana saan näitä fontteja ja muita muokattua. Hiljaa hyvä tulee. Olen harkinnut myös noiden tunnistesanojen lisäämistä kirjoituksiin, kuten "mopsin karvanlähtö", "koirien hampaiden pesu" tai "tuohtunut Nappi". Löytää sitten kaikkea tarpeellista infoa kirjoituksista helpommin.

perjantai 9. joulukuuta 2011

Voi ei!

No johan nyt, lattialta löytyi koiran hammas. Hammas oli tosi pieni ja tarkistin heti Pennin suun, mutta siellä oli kaikki valkoiset minit tallella ja hyvältä näytti. Napilta sitten katsoin ja voi raukkaa, sieltä alhaalta keskeltä hammas oli pudonnut ja aika iso aukko siellä nyt on : (. Olen kuullut, että mopsien hampaista pitää pitää erityisen hyvää huolta ja niillä nimenomaan on kaikenmaailman suuongelmia. Kasvattaja painotti että on erittäin tärkeää pestä mopsin hampaat mieluiten päivittäin. No meillä on ollut se hampaanpesuaktiivisuus vaihtelevaa, mutta viime kesästä asti ryhdistäydyttiin ja hampaita on pesty pari kertaa viikossa. Onhan se toki saattanut kolauttaa sen johonkin tai vetoleikkien takia se on irronut tms, mutta anyhow nyt täytyy kiinnittää tuohon suuasiaan erityistä huomiota. Tosi kurja juttu kyllä.



Hammas?


MUN HAMMAS??!!???

Joo ja sitten me mennäänkin samantien leikkamaan nuo Napin kynnet....Krhm.

maanantai 5. joulukuuta 2011

Jes, lunta!

No niin vihdoin lunta. Koko päivän pyrytti ja nyt on lunta joka paikassa, toivottavasti jo jäisi maahan! Ja kyllähän se mieltä piristää, kun on huomattavasti valoisampaa ulkona. Lähdimmekin heti kotiin päästyäni koirapuistoon koirien kanssa ja päätin ottaa kameran mukaan. Heikkolaatuisia kuvia tuli, ei voi mitään että lumesta huolimatta valo ei riitä. Otin myös narupallon mukaan ja meidän palloleikit olivat vielä huonompia kuin yleensä. Normaalisti homma menee niin, että heitän pallon, Nappi juoksee viereen, istuu alas ja alkaa haukkumaan että pallo löytyi, tuu tänne ja nakkaa uudestaan. Penni ei myöskään yhtään osaa noutaa palloa. Nyt nakkelin sitä palloa minne sattuu (no kun siinä on se naru ja siitä kun heittää niin se jotenkin lentää ihan ihmeellisiin suuntiin) ja me kolmestaan etsittiin sitä hangesta. Napille tuli ihan kuuma siinä hommassa.


Penni se siellä kattelee


Ai että pitäisi lähteä pallon perään?


Josko Pennin voisi näyttää että missä se on.



Onko se täällä?


En mää löydä sitä!

perjantai 2. joulukuuta 2011

Viikonloppuja!

Äh, kamala kamerakännykkäkuva, mutta tässä koirien väsyneet, mutta ystävällismieliset terveiset perjantai-iltaan. Rentouttavaa ja rauhallista (niin no pikkujoulukausi on menossa parhaimmillaan...) viikonloppua kaikille!



PS. Mitenkä se Penni näyttää puolet Nappia pienemmältä, ei se kyllä oikeesti oo. Ja ihana kyllä, että ne on nykyisin taas niin sopuisissa väleissä, tappeluja ei ole ollut enää pitkään aikaan. Jäi vähän mysteeriksi, että miksi ne siinä yhdessä vaiheessa ottivat yhteen niin usein.