Aikuinen nainen?

Meillä on taas ollut vauhdikkaat kaksi viikkoa. Viimekertaisessa kirjoituksessa arvelin, että Pennin juoksut alkavat pian ja oikeaan osuin. Penni tuntuu tällä hetkellä hieman testailevan erilaisia identiteettejä. Se on alkanut nostaa jalkaa ulkona, niin kuin kuka tahansa uroskoira. Se myös merkkailee lähestulkoon joka pensaan ja pylvään. Mutta sellaistahan se on, että nuoriso tykkää viestitellä tiheään.

Kävimme myös mökillä puolukassa ja sienessä. Minikoirille metsäretki oli haasteellinen kasvuston ollessa usein koiria korkeampi. Nappi loikki metsässä silmät sirrillä koko ajan ja luulin, että sillä oli taas kerran joku roska silmässä. Mitään sieltä ei kuitenkaan löytynyt, se taisi vain ennaltaehkäistä tikkujen silmään tökkäämistä. Järkevää Nappi!

Meillä on muutenkin ollut poikkeuksellista arkea, kun viikon ajan meillä vieraili saksalainen ja espanjalainen ystävämme. Pennistä paljastui taas uusi puoli, se oli hyvin ennakkoluuloinen ulkomaalaisia kohtaan. Muutaman suvaitsevaisuusoppitunnin jälkeen Pennikin rauhoittui, eikä äkäisesti haukkunut aina vieraat nähtyämme. Vieraita toisaalta pieni uhittelu ei haitannut yhtään, vaan he uhkasivat salakuljettaa toisen tai mahdollisesti molemmat koirat maasta. Torstaista lähtien molemmat koirat istuivat tyytyväisinä vieraiden sylissä minun sylini sijaan. Huoh. Nappi varsinkin teki parhaansa hurmatakseen vieraat ja onnistui siinä mallikkaasti.

Nyt kaksi päivää lepoa ja rauhaa ennen sunnuntain näyttelyä. Jänskättää kyllä että miten tällä kertaa menee.