perjantai 13. joulukuuta 2013

Taas menossa ja kohta sitä vasta mennäänkin

Joo joo, ei ole koskaan ollut näin repaleinen tämä syksy, jälleen kerran on mies viikon työmatkalla ja itselläkin oli tämän vuoden viimeinen reissu tällä viikolla ja muutekin ollut kovaa haipakkaa mennen tullen. Veli onkin ollut koiria vahtimassa suurena apuna.

Mulla on myös ensi vuoden alussa isoja muutoksia työrintamalla tulossa, lähden tammikuun lopulla ulkomaille, tosi kauas vielä, ja tulen takaisin toukokuun lopussa. Siis neljä kuukautta erossa koirista ja miehestä ja ystävistä ja perheestä! Aijaijaijaijai, iik, kääk, hui, jee ja nyyh. Sinänsä meille tuttua miehen kanssa, hän on yhdessäolon aikana ollut 6 kk ulkomailla ja minä jäin kotiin ja minä olen myös ollut  kerran aiemmin sen 6 kk ulkomailla yksin, vaan kyllä nyt tuntuu paljon ikävämmältä lähteä verrattuna siihen aiempaan kertaan. Ja entäs koirat, miten kummassa mä kestän olla niin pitkään niistä erossa? Tarvitsen koiraterapiaa. Nojoo, toisaalta ei se nyt kovin pitkä aika ole sitten kuitenkaan tässä elämässä ja kyllä me tästä selviämme hyvin (ja se on ihan mieletön mahdollisuus se reissu). Pienet mustanaamiot jää sitten myös jonkinasteiselle tauolle.

Mutta nyt kun saadaan se mies sieltä takaisin kotiin niin on vielä paljon aikaa yhdessäololle (sekä kuvaamiselle ja blogille) ja joululomaa tässä kuin kuuta nousevaa odotellaankin. 

Ja entäs koirat, no ne voi hyvin. Ne ovat löytäneet uuden lempipaikan, kumpikaan kun ei ole koskaan viihtynyt tuolla niille miehen omin kätösin nikkaroimassa koiransängyssä. Mutta nyt sitten eilen ne olivat sinne menneet nokosille ja taisi olla tosi cozy and comfortable paikka sitten kuitenkin.  Turvassa kylmältä ja pakkaselta. 


 Let us be, will ya?


4 kommenttia:

  1. Musta tuntui jo kesällä ihan kamalalta olla koirasta 4 viikkoa erossa, kun oltiin reissussa joten en tiedä miten selviäisin jos pitäis olla useampi kuukausi! Pitäis varmaan pakata piski mukaan.. :)

    VastaaPoista
  2. Juu, kyllä se tulee olemaan vaikeaa. Kotiväelle voi aina skypettää ja jutella, mutta koiria ei voi etänä halata ja silittää. Ajattelin ihan tosissani mennä johonkin löytöeläinkotiin vapaaehtoiseksi, jotta saan rapsutella joitakin eläimiä edes. Valitettavasti tuonne ei ole mahdollista ottaa koiria tai koiraa mukaan.

    VastaaPoista
  3. Peukutan löytöeläin kodin puolesta ja kuinka onnellisia siellä ne eläimet olisikaan ekstra huomiosta. :) 4kk! Mä en varmaan kestäis. :D

    T. Sanna

    VastaaPoista
  4. Juu kyl tässä vähän ikävä alkaa tulla jo ennen reissua. Mut kyl tästä täytyy selvitä.

    VastaaPoista