tiistai 2. maaliskuuta 2010

Ojasta allikkoon

On ollut kyllä haastava talvi pikkukoiria ajatellen. Aluksi oli kolme kuukautta jatkuvasti pakkasta ja nyt sitten on tullut montakymmentä senttiä lunta ja välillä räntäsade kastelee mukavasti. Nappi on maailman mukavuudenhaluisin koira ja sillä on pakkasraja ehdoton -15 astetta. Ihmeen hyvin se aina -13 asteessa pärjää, mutta parin asteen pakkaslisä aiheuttaa tärinää sisällä jo ennen lenkkiä ja saparo suoristuu. Pahimpien pakkasten aikaan Nappi juoksi aina karkuun toppatakin nähdessään, hyppäsi sohvalle, kierähti ympäri ja olan yli kuikuili onnistuiko maastoutuminen. Sitten pihalle kantamisen jälkeen pikapikaa korttelin ympäri ja sisälle rallaamaan ja leikkimään. Onneksi nyt on ollut lauhempaa ja olemme vihdoin ja viimein päässeet purkamaan energiaa lenkkipoluilla ja koirapuistossa. Ruokahalussakin alkoi tuo sisälläolo näkyä, tai ainakin niin sen tulkitsin, kun aina ennen niin hyvin syövä Nappi nirsoili ruokakupilla.


Onko pakko lähteä ulos?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti