Pennin bileet

Penni on sopeutunut meille hyvin ja sen meno on v a u h d i k a s t a. Leikit Napin kanssa taukoavat vain päiväunien ajaksi, jonka jälkeen ralli jatkuu ja parketti kiittää. Koirien leikki (joka alkaa useimmiten Pennin aloitteesta) on kyllä välillä vähän hurjan näköistä, mutta kumpikaan ei osoita mitään kivun merkkejä, ei kilju, murise tai muuta sellaista, joten tulkintani mukaan kehenkään ei satu. Välillä on pakko oman mielenrauhan vuoksi keskeyttää painit kiinnittämällä huomiota muihin asioihin. Napin kaulanahka ja posket ovat välillä kyllä koetuksella, mutta se pääsisi milloin tahansa turvaan sohvalle ja luullakseni se osaisi ilmaista, jos kävisi kipeää. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, se on leikeissä täysillä mukana. Onneksi Napilla on runsaasti ylimääräistä ihoa juuri kaulan ympärillä...Ehkei siihen siis satu.

Aitaukseensa Penni ei kovin mielellään jää. Jos se on sinne suljettuna ja me olemme esimerkiksi keittiössä, itku alkaa pian. Se osoittaa mieltään joskus myös silloin, kun olemme samassa huoneessa ja se on aitauksessaan. Tämä vähän huolestuttaa minua, koska ensi viikolla niiden olisi tarkoitus olla keskenään kotona muutaman tunnin ajan päivittäin. Toisaalta se pitää aitausta mukavanakin paikkana, koska se vetäytyy usein sinne itse nukkumaan tai järsimään luita. Noh, täytyy jatkaa yksinoloharjoitteita vielä ja toivoa parasta. Onneksi nyt on kuitenkin Nappi seurana, vaikka ikävä aita ne erottaakin. En halua kuitenkaan jättää niitä samaan tilaan vielä ensi viikolla, ettei satu vahinkoja.