Räiskyntää ja räjähdyksiä

Huhhahhei, kyllä tuo tyttöjen meno on välillä aika ärhäkkää. Kerroin Helsingin näyttelyreissusta ja sen jälkeisestä draamasta kotiinpalattuamme täällä (maratontekstin lopussa). Noh, näitä ihan samanlaisia riitoja ollaan koettu nyt useamman kerran ja vieläkin ne säikäyttävät. Asetelmia on kaksi.

1) Penniä on pidetty sylissä rapsutettavana tai hoidettavana. Sitten kun sen laskee alas, Nappi tulee lähelle silmät pullistuen ja häntä heiluen hirveällä tohinalla. Tästä seuraa 90 % todennäköisyydellä kauhea rähinä. Aina ei ole selvää, kumpi hermostuu ensin, mutta Nappi kyllä sen aloittaa törmätessään paikalle hurjana.

2) Penni nukkuu jossakin ja Nappi menee lähelle touhottamaan, Penni murisee hieman josta seuraa väistämättä kauhea rähinä.

Olemme analysoineet tätä parhaamme mukaan ja näihin kohtaamisiin liittyy luullaksemme kaksi asiaa; Pennin aikuiseksi kasvaminen ja mustasukkaisuus minusta. Nappi ei siedä yhtään, jos rapsuttelen Penniä ja pidän sitä sylissä ja toisekseen Penni ei enää sulata ihan mitä tahansa Napilta.

Joskus riita menee ohi samantien, mutta joskus se jatkuu oikeastaan koko illan. Penni menee mököttämään tuolin alle tai kylpyhuoneeseen ja Nappi herkeämättä kököttää vieressä. Napin liikkeet muuttuvat riidan jälkeen omituisen jäykiksi ja se selkeästi kyräilee Penniä. On hyvin pienestä kiinni, kunnes taas räjähtää. Omaa käytöstä pitää myös hillitä, kumpaakaan ei pysty koskemaan tai edes puhumaan niille. Kuitenkin jossain vaiheessa iltaa asia unohtuu ja ne taas ovat kavereita ja menevät yleensä nukkumaan samaan sänkyyn, uskomatonta mutta totta. Tai sitten kääriydytään yhteiskerälle näin:



Onko muilla kokemuksia tällaisesta? Onkohan tämä vain joku ohimenevä kausi? Mistä tämä kasvanut mustasukkaisuus on peräisin?